Suomen talous on tienhaarassa. Kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti, ja samalla monet vakiintuneet yhteistyön muodot, sopimukset ja toimintatavat ovat joutuneet koetukselle. Suurvaltojen välinen kilpailu, geopoliittiset jännitteet ja taloudellinen epävarmuus vaikuttavat väistämättä myös pienen ja avoimen kansantalouden tulevaisuuteen.

Historia osoittaa, että vallan ja taloudellisten etujen tavoittelu on usein johtanut vastakkainasetteluun ja konflikteihin. Siksi meidän on kysyttävä, olemmeko oppineet riittävästi aikaisemmista kriiseistä. Vastakkainasettelun sijasta tarvitaan nyt kykyä kuunnella, neuvotella ja rakentaa yhteisiä ratkaisuja.

Myös Suomessa yhteiskunnallinen keskustelu on kärjistynyt. Ihmisiä ja ryhmiä jaetaan helposti eri leireihin: joko olet meidän puolellamme tai meitä vastaan. Tällainen ajattelu heikentää luottamusta ja vaikeuttaa sellaisten päätösten tekemistä, jotka palvelisivat koko maan pitkän aikavälin etua.

Suomi on pieni, kehittynyt ja kansainvälisestä kaupasta riippuvainen maa. Emme voi kilpailla suurten kansakuntien kanssa kaikilla aloilla emmekä niiden käytettävissä olevilla pääomilla. Sen sijaan voimme menestyä osaamisella, yhteistyöllä, erikoistumisella ja kyvyllä soveltaa uutta tietoa käytäntöön.

Osaaminen on Suomen tärkein voimavara

Suomen on tunnistettava ne alat, joilla meillä on erityistä osaamista ja mahdollisuus saavuttaa kansainvälistä kilpailuetua. Pelkkä hyvä keksintö tai tekninen ratkaisu ei kuitenkaan vielä riitä. Innovaation muuttaminen menestyväksi tuotteeksi tai palveluksi edellyttää tutkimusta, tuotekehitystä, tuotanto-osaamista, markkinointia, kansainvälisiä verkostoja ja riittävää rahoitusta.

Liian moni suomalainen innovaatio tai kasvuyritys joudutaan myymään ulkomaille jo kehitysvaiheessa. Yrityksellä voi olla arvokkaita patentteja ja korkeatasoista osaamista, mutta ei riittävästi pääomaa tuotannon laajentamiseen tai kansainväliseen markkinointiin. Tällöin myös suuri osa innovaation myöhemmästä taloudellisesta hyödystä ja uusista työpaikoista siirtyy Suomen ulkopuolelle.

Suomen vahvuuksia ovat edelleen toimiva infrastruktuuri, koulutettu väestö sekä teollinen, kaupallinen ja tekninen osaaminen. Myös koulutusjärjestelmämme tarjoaa hyvän perustan uuden oppimiselle. Näiden vahvuuksien varaan voidaan rakentaa uudenlainen teollistamis- ja kasvustrategia.

Koulutustason ja osaamisen jatkuva kehittäminen kaikilla tasoilla on yksi tärkeimmistä mahdollisuuksistamme. Tarvitsemme tutkintokoulutuksen lisäksi joustavaa täydennyskoulutusta, työelämälähtöistä oppimista sekä yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten tiiviimpää yhteistyötä.

Oppilaitosten tehtävänä ei ole ainoastaan jakaa olemassa olevaa tietoa. Niiden tulee myös auttaa opiskelijoita, yrittäjiä ja työelämän toimijoita kehittämään luovuutta, ongelmanratkaisukykyä, yrittäjämäistä ajattelua ja valmiutta hyödyntää teknologista murrosta.

Suomi tarvitsee yhteisen kasvunäkymän

Suomen taloudellinen tilanne on vaikea, eikä nopeita ratkaisuja ole. Vaikka talous alkaisi vähitellen kasvaa, kestävän kehityksen saavuttaminen vie aikaa. Julkisen talouden tasapainottamista tarvitaan, mutta säästöillä ja leikkauksilla ei yksin synnytetä uutta kasvua.

Nyt tarvitaan luovuutta, pitkäjänteistä suunnittelua, uutta ajattelua ja yhteistä näkemystä siitä, millaista Suomea haluamme rakentaa. Samalla on vahvistettava luottamusta siihen, että yritykset uskaltavat investoida, työllistää ja kehittää toimintaansa.

Yhteistyötä tarvitaan politiikassa, työmarkkinoilla ja yritystoiminnassa sekä valtion ja kuntien organisaatioiden välillä. Erityisen tärkeää on vahvistaa yritysten, koulutuksen ja tutkimuksen välistä yhteyttä. Osaamisen on muututtava nykyistä nopeammin uusiksi tuotteiksi, palveluiksi, yrityksiksi ja työpaikoiksi.

Yritykset eivät tee pitkäaikaisia investointeja, jos ne eivät pysty arvioimaan toimintaympäristönsä kehitystä edes muutaman vuoden päähän. Talous- ja elinkeinopolitiikan tulee siksi olla johdonmukaista ja ennakoitavaa. Verotuksen, sääntelyn, koulutuspolitiikan ja rahoitusjärjestelmän olisi muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa yrittämään ja investoimaan Suomessa.

Pk-yritysten kasvun esteet on poistettava

Suomessa on tällä hetkellä runsaasti uusia teknologisia mahdollisuuksia. Tekoäly, digitalisaatio, puhdas energia, terveysteknologia ja uudet tuotantomenetelmät voivat synnyttää merkittävää liiketoimintaa. Mahdollisuuksien hyödyntämistä rajoittavat kuitenkin usein rahoituksen, osaavan työvoiman ja kaupallistamisosaamisen puute.

Suuret kansainväliset yritykset pystyvät yleensä rakentamaan tulevaisuuttaan omilla voimavaroillaan. Pk-yritysten tilanne on toinen. Niissä on paljon mielikuvitusta, ammattitaitoa, kasvuhalua ja valmiutta riskinottoon, mutta niiden resurssit ovat rajalliset.

Juuri pk-yritykset voivat kuitenkin synnyttää Suomeen uusia työpaikkoja, tuloja ja vaurautta. Siksi niiden toiminnan keskeiset pullonkaulat on selvitettävä. Tarvitaan rahoitusratkaisuja, jotka tukevat kannattavien yritysten tuotekehitystä, investointeja, kansainvälistymistä ja markkinointia. Samalla yritysten tulisi saada nykyistä helpommin käyttöönsä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen osaamista.

Tavoitteena ei saa olla yritysten pysyvä riippuvuus julkisesta tuesta. Tavoitteena on rakentaa toimiva ympäristö, jossa elinkelpoiset yritykset voivat saada alkuvaiheen rahoitusta, kasvaa omilla ansioillaan ja kilpailla tasapuolisesti kansainvälisillä markkinoilla.

Koulutus, tutkimus ja yritykset samaan kokonaisuuteen

Suomen tulevaisuuden menestys syntyy siitä, kuinka hyvin pystymme yhdistämään koulutuksen, tutkimuksen, teknologian ja yritystoiminnan. Yhteistyö ei saa jäädä juhlapuheisiin, vaan sille on luotava käytännön toimintamallit.

Opiskelijoiden tulisi päästä jo opintojensa aikana ratkaisemaan yritysten ja yhteiskunnan todellisia ongelmia. Tutkijoille pitäisi tarjota paremmat mahdollisuudet kaupallistaa tutkimustuloksiaan. Yritysten puolestaan tulisi voida osallistua koulutuksen kehittämiseen ja tuoda oppilaitoksiin ajantasaista tietoa työelämän tarpeista.

Myös kokeneiden yrittäjien ja asiantuntijoiden osaamista olisi hyödynnettävä nykyistä paremmin. Mestari–kisälli-ajattelu, henkilökohtainen ohjaus ja käytännön työssä oppiminen voivat täydentää perinteistä korkeakouluopetusta. Uusi osaaminen syntyy parhaimmillaan, kun tieteellinen tieto, käytännön kokemus ja opiskelijoiden luovuus kohtaavat.

Suomen kasvu ei voi perustua vain yksittäisiin päätöksiin tai lyhytaikaisiin hankkeisiin. Tarvitsemme useiden vuosien yhteisen näkymän, jonka varaan yritykset, oppilaitokset ja julkiset toimijat voivat rakentaa omaa toimintaansa.

Vain yhteistyöllä, tietoon perustuvalla suunnittelulla ja jatkuvalla oppimisella voimme luoda Suomeen uudenlaista ja kestävää menestystä. Kasvu ei synny pelkästään rahasta tai teknologiasta. Se syntyy ihmisistä, osaamisesta, luottamuksesta ja yhteisestä tahdosta rakentaa parempaa tulevaisuutta.

 Vaasa 25.8.2026

Kari Kanerva

Professori, HTT, MBA, HTM