Professor, president Juhani Palojärvi

Miksi Venäjä on vaarallinen Suomelle?

1 Suomen Geopoliittinen tilanne

Suomen geopoliittinen tilanne on monimutkainen ja dynaaminen, ja se on viime vuosina muuttunut merkittävästi. Tämä muutos johtuu useista tekijöistä, kuten turvallisuustilanteesta Euroopassa, erityisesti Venäjän toimista Ukrainassa, sekä Suomen liittymisestä Natoon.

1.1 Naton jäsenyys ja sen vaikutukset

Nato-jäsenyyden myötä Suomen asema on tullut “yksiselitteisemmäksi”. Tutkimusjohtaja Sinikukka Saaren mukaan Suomi ei ole enää harmaalla vyöhykkeellä, vaan sen suvereniteetti ja turvallisuus ovat vahvistuneet. Venäjän raja Naton kanssa piteni 1 300 kilometriä, mikä lisää alueen strategista merkitystä. Tämä muutos on myös vaikuttanut siihen, että länsimaat ovat ottaneet käyttöön laajoja pakotteita Venäjää kohtaan, mikä on osaltaan vaikuttanut Suomen kaupallisiin suhteisiin.

1.2 Itämeren turvallisuus ja infrastruktuuri

Venäjän aggressiivinen käytös on muuttanut Itämeren mainetta “rauhan merinä” ja lisännyt meriliikenteen riskejä. Tämän seurauksena Suomen maaliikenneinfrastruktuurin parantaminen Ruotsin ja Norjan kautta Eurooppaan korostuu entisestään. EU:n tuki liikenneinfrastruktuurille on ollut merkittävää Baltian maissa ja Itä-Euroopassa, ja Suomelle tarvitaan vastaavaa tukea tulevaisuudessa.

1.3 Kansainväliset suhteet ja yhteistyö

Presidentti Sauli Niinistö on korostanut Suomen tiivistyvää yhteistyötä lännen kanssa sekä tukensa Ukrainalle sodan aikana. Hän huomautti myös, että maailmanjärjestyksen muutokset vaativat keskustelua eri näkökulmista, mukaan lukien BRICS-maiden kasvava vaikutusvalta. Tämä osoittaa tarpeen ymmärtää erilaisia maailmankatsomuksia ja etsiä yhteistyömahdollisuuksia.

1.4 Teknologinen kyvykkyys ja kilpailu

Kultaranta-keskusteluissa nousi esiin huoli Suomen teknologisesta kyvykkyydestä ja riippuvuuksista, jotka paljastuivat koronapandemian aikana. On tärkeää varmistaa, että Suomi pystyy kilpailemaan globaalilla tasolla teknologian saralla sekä turvaamaan omat resurssinsa.

Venäjän ja Suomen välinen suhde on historiallisesti ollut monimutkainen, ja se on muovautunut useiden sotien ja konfliktien myötä. Venäjä on ollut aggressiivinen naapurimaa, joka on laajentanut alueitaan sodan ja miehityksen kautta. Tällaiset toimet herättävät huolta siitä, että Suomi voisi olla seuraava kohde mahdollisessa aggressiivisessa politiikassa.

 

2 Venäjän toiminta ja turvallisuusuhat

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 on nostanut esiin merkittäviä turvallisuusuhkia Suomelle ja muille Euroopan maille. Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka, mukaan lukien sotilaalliset toimet ja alueelliset konfliktit, luo epävarmuutta Itä-Euroopassa. Tämä tilanne on johtanut siihen, että Suomi on vahvistanut puolustustaan ja tiivistänyt yhteistyötään Naton kanssa.

2.1 Ilmastonmuutos ja ympäristöriskit

Ilmastonmuutos tuo mukanaan uusia geopoliittisia haasteita, kuten luonnonvarojen niukkuuden ja muuttuvat sään ääri-ilmiöt. Nämä tekijät voivat aiheuttaa konflikteja eri maiden välillä, erityisesti arktisilla alueilla, joissa Suomi sijaitsee. Arktisen alueen resurssit, kuten öljy ja kaasu, herättävät kansainvälistä kiinnostusta, mikä voi johtaa kilpailuun ja jännitteisiin.

2.2 Sisäinen poliittinen epävakaus

Sisäinen poliittinen epävakaus tai yhteiskunnalliset ristiriidat voivat myös muodostaa geopoliittisen uhan Suomelle. Esimerkiksi ääriliikkeiden nousu tai sosiaalisten ongelmien kärjistyminen voivat heikentää yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja luottamusta hallintoon.

2.3 Kyberuhat

Kyberhyökkäykset ovat yhä kasvava uhka kaikille valtioille, mukaan lukien Suomi. Valtiollisten toimijoiden tai rikollisryhmien toteuttamat kyberhyökkäykset voivat kohdistua valtion infrastruktuuriin tai yrityksiin, mikä voi aiheuttaa merkittäviä häiriöitä yhteiskunnassa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomi kohtaa useita geopoliittisia uhkia, jotka liittyvät sekä ulkoisiin että sisäisiin tekijöihin. Näiden uhkien hallinta vaatii jatkuvaa seurantaa sekä kansainvälisen yhteistyön vahvistamista.

3 Venäjän nykyinen hallinto ja sen uhat

Vladimir Putinin hallinto on kehittänyt autoritaarista järjestelmää, joka tukee nationalismia ja militarismia. Tämä ideologinen muutos on johtanut siihen, että nuoret venäläiset ovat yhä enemmän kääntyneet kohti nationalistisia ja fasistisia näkemyksiä. Tällainen ajattelutapa voi johtaa aggressiivisiin toimintoihin muita maita kohtaan, mukaan lukien Suomi.

Hallinnon yhtenäisyys perustuu osittain siihen, että ei ole olemassa uskottavaa julkista vaihtoehtoa tai haastajaa nykyiselle järjestelmälle. Tämä tarkoittaa, että vaikka hallinnossa voi olla erimielisyyksiä ja jännitteitä, ne eivät yleensä ilmene avoimena oppositiona. Venäjän valtiojohdon sisällä vallitsee pelko epävakaudesta, mikä estää radikaalit muutokset.

3.1 Taloudelliset haasteet

Venäjän talous on kärsinyt merkittävästi lännen asettamista pakotteista ja Ukrainan sodan aiheuttamasta epävakaudesta. Öljyrahaston varat ovat vähentyneet huomattavasti, ja valtion budjetit ovat painuneet alijäämälle sodan aikana. Tämä tarkoittaa, että Venäjä ei pysty kattamaan budjettialijäämiään öljyrahaston varoilla pitkällä aikavälillä, mikä voi johtaa taloudellisiin leikkauksiin ja verotuksen kiristämiseen. Talouden heikkeneminen voi myös vaikuttaa sosiaalietuuksiin ja eläkerahoihin, mikä puolestaan voi lisätä kansalaisten tyytymättömyyttä.

3.2 Työvoimapula ja väheneminen

Sota Ukrainassa on johtanut satojen tuhansien työikäisten miesten lähettämiseen rintamalle tai maastamuuttoon. Tämä on aiheuttanut työvoimapulan, joka vaikuttaa negatiivisesti tuotantoon ja talouden kasvuun. Teollisuusyritysten työvoimapula on saavuttanut ennätyslukuja, mikä vaikeuttaa tuotannon ylläpitämistä ja kasvua.

3.3 Korkea inflaatio ja korkotaso

Inflaatio Venäjällä on kiihtynyt merkittävästi, ylittäen 9 prosenttia elokuussa 2024. Tämä on johtanut keskuspankin nostamaan ohjauskorkoa 19 prosenttiin syyskuussa 2024 inflaation hillitsemiseksi. Korkeat korot puolestaan hidastavat lainanottoa ja investointeja, mikä heikentää talouden kasvupotentiaalia.

3.4 Julkisen sektorin menojen kasvu

Valtion menojen voimakas kasvu, erityisesti sotaan liittyvissä menoissa, on aiheuttanut budjetin alijäämiä. Vaikka valtiontalouden alijäämät eivät ole vielä kestämättömillä tasoilla, niiden kasvu voi tulevaisuudessa rajoittaa muita julkisia investointeja ja palveluja.

3.5 Investointien puute

Investoinnit Venäjän taloudessa ovat olleet vaatimattomia jo pitkään, eikä merkittäviä uudistuksia ole tapahtunut 2000-luvun alun jälkeen. Sodan myötä tehdyt investoinnit ovat pääasiassa kohdistuneet puolustusteollisuuteen eivätkä ne lisää kansantaloudellista hyvinvointia samalla tavalla kuin muut tuottavammat investoinnit.

Ajanjakso 1999–2007 oli Venäjän talouden kasvun kultakausi, jolloin Venäjän BKT kaksinkertaistui. Kasvukauden lopulla vuonna 2006 Venäjän talous ylitti ensi kerran viimeisen neuvostovuoden BKT:n tason. Tämä tarkoittaa, että Venäjältä meni noin 15 vuotta talousromahduksesta toipumiseen. On arvioitu, että Venäjän talous taantuu Ukrainan sodan takia 30 vuotta, joten valoa ei ole näkyvissä. Tämän takia Venäjä lietsoo ongelmia Eurooppaan ja koko maailmalle, jotta oma surkea taloustilanne saataisiin selitettyä sillä, että muuallakin menee huonosti.

3.6 Pakotteiden vaikutukset

Venäjään kohdistuvat talouspakotteet ovat olleet seurausta sen toiminnoista Ukrainassa, erityisesti vuodesta 2014 alkaen, jolloin Venäjä liitti Krimin alueen itseensä. Euroopan unioni (EU) ja muut länsimaat ovat asettaneet useita pakotejärjestelmiä, jotka on suunnattu Venäjän talouden eri sektoreille. Pakotteet on jaettu viiteen pääkategoriaan:
     * sektoripakotejärjestelmä
     * henkilö- ja yhteisöpakotejärjestelmä
     * aluepakotejärjestelmät
     * sekä rajoittavat toimenpiteet Venäjän sisäistä tilannetta koskien.

Vaikka pakotteet eivät ole onnistuneet lopettamaan sotaa tai aiheuttamaan täydellistä romahdusta Venäjän taloudelle, niiden vaikutukset näkyvät selvästi tietyissä teollisuudenaloissa ja pitkän aikavälin ennusteissa maan talouden kehitykselle.

3.7 Riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Venäjän talous on edelleen vahvasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista, kuten öljystä ja kaasusta. Tämä tekee taloudesta haavoittuvan globaalille energiamarkkinoiden vaihtelulle sekä ympäristöpolitiikan muutoksille.

3.8 Demografiset ongelmat

Venäjän väestökehitys on huolestuttava; väkiluku laskee nopeasti, ja YK:n ennusteet viittaavat siihen, että se voisi pudota jopa 120 miljoonaan vuoteen 2100 mennessä. Tämä demografinen kriisi uhkaa kansallista turvallisuutta ja talouden kasvua. Venäjän hallitus on tunnustanut tämän haasteen ja pyrkii löytämään keinoja syntyvyyden lisäämiseksi, mutta toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä.

3.9 Poliittinen epävakaus

Putinin hallinto perustuu autoritaariseen kontrolliin, mutta sen legitimiteetti on heikentynyt sodan myötä. Vaikka Putinin asema näyttää tällä hetkellä olevan vahva, monet asiantuntijat uskovat hänen vallankumouksensa olevan vain yhden kriisin päässä romahduksesta. Kansalaisten tyytymättömyys voi kasvaa erityisesti taloudellisten vaikeuksien vuoksi, mikä saattaa johtaa protesteihin tai jopa laajempaan yhteiskunnalliseen liikehdintään.

3.10 Sotilaallinen epäonnistuminen

Ukrainan sota on osoittautunut kalliiksi ja vaikeaksi Venäjälle. Sotilaalliset tappiot ovat olleet suuria, ja sota ei ole edennyt suunnitellusti. Tämä sotilaallinen epäonnistuminen voi heikentää Putinin hallinnon uskottavuutta sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Putinin hallinto tulee varmasti tuhoutumaan, se on vain ajan kysymys.

 

4 Sotilaalliset uhat Suomelle ja muulle Euroopalle

Venäjän asevoimien modernisointi ja aktiivisuus Itä-Euroopassa ovat lisääntyneet viime vuosina. Esimerkiksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 osoittaa sen valmiuden käyttää sotilaallista voimaa saavuttaakseen poliittisia tavoitteitaan. Tämä luo pelkoa siitä, että Suomi voisi olla seuraava kohde tai ainakin vaarassa joutua osaksi laajempaa konfliktia.

Suomen hallitus ja tasavallan presidentti ovat arvioineet, että Venäjä voi uhata Suomea sotilaallisella voimankäytöllä tai käyttää sotilaallista voimaa Suomea vastaan. Tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta valtionjohto on varautunut mahdollisiin uhkiin. Venäjän aggressiivinen toiminta Ukrainassa on herättänyt huolta myös Suomen turvallisuudesta.

4.1 Venäjän hybridivaikuttaminen

Venäjän hybridivaikuttaminen on kasvanut merkittävästi, erityisesti Suomen itärajan läheisyydessä. Valtionjohto varoittaa erilaisista sabotaasi- ja hybridioperaatioista, jotka voivat kohdistua Suomeen. Tämä tarkoittaa, että Venäjä saattaa pyrkiä heikentämään Suomen turvallisuustilannetta ilman suoraa sotilaallista hyökkäystä.

4.2 Sotilaallinen läsnäolo ja resurssit

Venäjä on keskittynyt tällä hetkellä laittomaan hyökkäyssotaan Ukrainassa, mutta sen odotetaan vahvistavan sotilaallista läsnäoloaan länsirajoillaan heti kun sen resurssit sen sallivat. Tämä voi tarkoittaa joukkojen keskittämistä Suomen rajan läheisyyteen, mikä lisää pelkoa mahdollisesta tulevasta uhasta.

4.3 Pitkäkestoinen uhka

Valtionjohdon mukaan Venäjän uhka pysyy korkealla pitkään. Vaikka aktiiviset sotatoimet Ukrainassa saattavat laantua, tämä ei tarkoita, että Venäjän kyky laajentaa aggressiotaan muihin maihin vähenisi. Venäjä tulee todennäköisesti muodostamaan pitkäkestoisen uhan Suomen ja muun Euroopan turvallisuusjärjestykselle.

5 Propaganda ja sosiaalinen media

Venäjän hallitus käyttää tehokkaasti sosiaalista mediaa propagandan levittämiseen, mikä vaikuttaa nuorten mielipiteisiin ja asenteisiin. Tämä voi johtaa siihen, että nuoret venäläiset näkevät Suomen uhkana tai vihollisena, mikä voi lisätä jännitteitä maiden välillä.

Venäjän propaganda Suomesta on monimuotoista ja se käyttää erilaisia keinoja ja kanavia tavoittaakseen kohdeyleisönsä. Propaganda voi sisältää valheellisia väitteitä, vääristelyjä ja disinformaatiota, jotka pyrkivät luomaan negatiivista kuvaa Suomesta sekä sen hallituksesta.

5.1 Vääristellyt väitteet ja syytökset

Yksi keskeinen osa Venäjän propagandaa on vääristellä Suomea koskevia tapahtumia ja syyttää Suomea eri kriiseistä. Esimerkiksi, kun Suomi sulki itärajan tarkastusasemat marraskuussa 2023 turvapaikanhakijoiden vuoksi, Venäjän mediassa levitettiin väitteitä siitä, että Suomi olisi itse vastuussa tilanteesta eikä Venäjä. Tämäntyyppiset väitteet heijastavat Kremlin strategiaa, jossa lännen toimia pyritään esittämään pahantahtoisina.

5.2 Historiallinen konteksti ja narratiivit

Venäjän propaganda hyödyntää myös historiallisia narratiiveja, joissa Suomea kuvataan negatiivisesti toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista lähtien. Tällaiset narratiivit voivat sisältää viittauksia suomalaisiin nationalistisiin rikoksiin tai jopa kansanmurhaan, mikä lisää jännitteitä maiden välille.
5.3 Kohdistaminen nuoriin

Erityisesti nuorille suunnatut propagandahankkeet ovat yleistyneet, joissa pyritään muokkaamaan nuorten käsityksiä Suomesta ja sen hallituksesta. Venäjän valtio on pitkään pyrkinyt vaikuttamaan nuorisoon koulutuksen kautta, mikä tekee tästä kohderyhmästä erityisen tärkeän propagandan levittämisessä.

5.4 Sosiaalinen media ja disinformaatio

Sosiaalinen media toimii tärkeänä kanavana propagandan levittämisessä. Venäjänkieliset sosiaalisen median ryhmät Suomessa ovat alttiita Kremlin viestinnälle, jossa keskusteluissa saatetaan jakaa venäläismediaan perustuvia valheellisia uutisia tai vääristeltyjä tietoja suomalaisista asioista. Tämä voi johtaa siihen, että monet venäjänkieliset Suomessa tulkitsevat suomalaisia uutisia venäläisten medioiden kautta, mikä heikentää heidän luottamustaan suomalaiseen mediaan.

5.5 Yhteiskunnallinen epäluottamus

Venäjän propaganda ruokkii myös yhteiskunnallista epäluottamusta Suomessa viranomaisia kohtaan. Monet keskustelijat saattavat kokea, että Suomen hallitus alistaa venäläistä vähemmistöä tai ettei Suomi ole enää demokratia. Tällaiset väitteet voivat olla osa laajempaa Kremlin strategiaa kyseenalaistaa lännen demokratian periaatteita.

5.6 Informaatiokuilu ja riippumattoman tiedon puute

Informaatiokuilu venäläisten ja lännen välillä on kasvanut viime vuosina, mikä tekee riippumattoman tiedon hankkimisesta vaikeaa venäläisille kansalaisille. Tämä tilanne voi johtaa siihen, että ihmiset omaksuvat helpommin Kremlin tarjoamaa informaatiota ilman kriittistä arviointia.

6 Venäläinen agenttitoiminta

Suomessa on jo venäläisiä agentteja ja henkilöitä, jotka tukevat Putinin hallintoa ja sen agendaa. He eivät ole ainoastaan venäjän kansalaisia, joita venäjä voi kiristää tekemään pahuuksia suomessa, vaan joukossa on myös suomalaisia kommunisteja ja vasemmistolaisia, jotka ovat valmiit tuhoamaan nykyisen hallintomallimme. Tämä voi aiheuttaa turvallisuusuhkia Suomelle, erityisesti jos nämä henkilöt ovat valtaapitävissä asemissa tai vaikutusvaltaisessa asemassa yhteiskunnassa. Tämä vaatii näiden Suomessa olevien henkilöiden tunnistamisen ja heidän kiinniottamisen, jotta vakavia ongelmia ei pääse syntymään. Tästä tulee mieleen Lapuanliikkeen toiminta, jossa suomalaisia kommareita kuskattiin Venäjälle.

6.1 Nykytilanne

Nykyisin Venäjän agenttitoiminta Suomessa on edelleen ajankohtainen aihe. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 on lisännyt jännitteitä ja herättänyt huolta Venäjän mahdollisista vakoilu- ja vaikuttamistoimista Suomessa. Suojelupoliisi on raportoinut venäläisten diplomaattien karkottamisesta, jotka olivat toimineet tiedustelutehtävissä. Tämä osoittaa, että Venäjä pyrkii edelleen keräämään tietoa Suomesta ja sen kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä asioista.

6.2 Agenttitoiminnan motiivit

Venäläisten agenttien motiivit voivat vaihdella taloudellisista syistä henkilökohtaisiin suhteisiin tai uskollisuuteen Venäjän hallintoa kohtaan. Monet suomalaiset ovat toimineet urkkijoina palkkioiden tai viranomaismyönteisyyden vuoksi, mikä on johtanut siihen, että agenttien keräämät tiedot ovat olleet usein heikkotasoisia tai liioiteltuja.

6.3 Kylmän sodan aikaiset toimet

Kylmän sodan aikana Suomi oli kolmanneksi vilkkain tiedustelukohde maailmassa. Lännen tiedustelu-upseerit pyrkivät saamaan tietoa Neuvostoliitosta Suomen kautta, ja vastaavasti neuvostoliittolaiset olivat kiinnostuneita lännen toimista. Tiedustelu oli aktiivista, ja Suojelupoliisi keskittyi erityisesti valtiolliseen vakoiluun sekä kansainväliseen terrorismiin.

6.4 Neuvostoliiton vakoilu

Neuvostoliitto käytti Suomea vakoilun tukikohtana, ja sen tiedustelupalvelu KGB operoi maassa aktiivisesti. KGB:n agentit toimivat usein diplomaattisen peitteen alla, mikä antoi heille koskemattomuuden ja mahdollisuuden kerätä tietoa suomalaisista poliitikoista ja yhteiskunnallisista vaikuttajista. Esimerkiksi KGB:n Helsingin residentti sai useita ilmoituksia luvattomasta toiminnastaan Suomen suojelupoliisilta (Supo), mikä osoittaa Supon aktiivisuutta vastavakoilussa.

6.5 Suojelupoliisin rooli

Suojelupoliisi toimi kylmän sodan aikana tehokkaasti Neuvostoliiton vakoilua vastaan. Se teki useita karkotuksia KGB:n agentteina toimineista henkilöistä. Venäjän vakoilu nähdään jatkuvana uhkana Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Supo arvioi, että vaikka Venäjän vakoilun toimintamahdollisuudet ovat heikentyneet viime vuosina, uhka ei ole poistunut. Esimerkiksi Supo karkotti 33 kertaa KGB:n Helsingin residentille ilmoitettujen vakoilutapausten vuoksi. Supo varoittaa, että pahantahtoiseen toimintaan on syytä varautua nyt ja pitkällä aikavälillä, erityisesti kybermaailmassa sekä kriittisessä infrastruktuurissa. Tämä osoittaa, että vaikka ulkopolitiikka rajoitti joidenkin toimintojen toteuttamista, Supo onnistui silti estämään merkittävää vakoilua.

6.6 Lännen tiedustelu

Lännen tiedustelupalvelut olivat myös aktiivisia Suomessa. Brittiläinen Meta Ramsay on esimerkki lännen vaikutusvaltaisesta agentista, joka toimi Suomessa seuratakseen poliittisia tapahtumia. Hänen toimintansa liittyi erityisesti KGB:n agentin Oleg Gordijevskin loikkaamiseen länteen vuonna 1985.

6.7 Tiedustelumenetelmät

Kylmän sodan aikaiset tiedustelumenetelmät vaihtelivat perinteisestä henkilötiedustelusta teknologiseen vakoiluun. Henkilötiedustelu oli yleinen käytäntö, jossa värvättiin henkilöitä keräämään tietoa joko tahallisesti tai tahattomasti. Teknologinen vakoilu puolestaan sisälsi puhelinten kuuntelua ja tietoverkkojen hyökkäyksiä.

6.8 Vakoilutapaukset

Useita merkittäviä vakoilutapauksia tapahtui kylmän sodan aikana. Esimerkiksi Ilmari Lahtisen tapaus vuonna 1952 paljasti SKP:n jäsenten osallisuuden neuvostovakoiluun. Toinen tunnettu tapaus oli Jyväskylän suuri vakoilujuttu, jossa useita henkilöitä tuomittiin neuvostovakoilusta.

 

7 Tulevaisuuden uhat

Putinin hallinnon logiikka perustuu jatkuvaan uhkaan Venäjän olemassaololle, mikä voi tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa Suomi tai muut naapurimaat voivat nähdä itsensä vaarallisina tekijöinä Venäjälle. Tämä ajattelu voi johtaa ennakoimattomiin tilanteisiin tai jopa konflikteihin. Venäjä tulee varmasti testaamaan Artikla 5:n toimivuutta jossakin vaiheessa tekemällä hyökkäyksen Lappiin tai Ahvenanmaalle.

7.1 Kylmän sodan aikaiset toimet

Kylmän sodan aikana Suomi oli kolmanneksi vilkkain tiedustelukohde maailmassa. Lännen tiedustelu-upseerit pyrkivät saamaan tietoa Neuvostoliitosta Suomen kautta, ja vastaavasti neuvostoliittolaiset olivat kiinnostuneita lännen toimista. Tiedustelu oli aktiivista, ja Suojelupoliisi keskittyi erityisesti valtiolliseen vakoiluun sekä kansainväliseen terrorismiin.

7.2 Nykytilanne

Nykyisin Venäjän agenttitoiminta Suomessa on edelleen ajankohtainen aihe. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 on lisännyt jännitteitä ja herättänyt huolta Venäjän mahdollisista vakoilu- ja vaikuttamistoimista Suomessa. Suojelupoliisi on raportoinut venäläisten diplomaattien karkottamisesta, jotka olivat toimineet tiedustelutehtävissä. Tämä osoittaa, että Venäjä pyrkii edelleen keräämään tietoa Suomesta ja sen kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä asioista. Esimerkiksi vesilaitoksiin kohdistuneet urkinnat ovat osoitus tästä toiminnasta.

7.3 Agenttitoiminnan motiivit

Venäläisten agenttien motiivit voivat vaihdella taloudellisista syistä henkilökohtaisiin suhteisiin tai uskollisuuteen Venäjän hallintoa kohtaan. Merkittävä tekijä on myös pelote siitä, että itselle tai Venäjällä asuville sukulaisille tapahtuu onnettomuuksia, jos vakoilua tai ilkivaltaa ei tehdä. Monet suomalaiset ovat toimineet urkkijoina palkkioiden tai viranomaismyönteisyyden vuoksi, mikä on johtanut siihen, että agenttien keräämät tiedot ovat olleet usein heikkotasoisia tai liioiteltuja. Mielestäni koko Ukrainan sota alkoi Putinin virheellisestä oletuksesta, että ukrainalaiset ottavat venäläiset kukkasin vastaan, kun he marssivat kohti Kiovaa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Venäjä on vaarallinen Suomelle, koska sen geopoliittinen käyttäytyminen, autoritaarinen hallinto sekä militaristinen ideologia luovat jatkuvia uhkia Suomen turvallisuudelle. Tämä vääristetään venäläisille kertomalla tarinoita, että Suomi on uhka Venäjän turvallisuudelle, koska se suunnittelee hyökkäystä Venäjälle ja haluaa takaisin kaikki menettämänsä alueet.