President, Professor Juhani Palojärvi

Suomen tie Natoon: Taustaa ja nykytilanne

Kun vuonna 2012 toimin Ylivieskan yrittäjien puheenjohtajana niin Sanomalehti Kalajokilaakso haastatteli minua ja kyselivät minun mielipidettä Natoon liittymisestä, koska keskustelu oli tuolloin erityisen ajankohtaista. Enemmistö suomalaisista vastusti ajatusta, että Suomi liittyisi Natoon.  Suomi oli jo pitkään ollut EU:n jäsen ja sillä oli hyvät suhteet Natoon, mutta virallista jäsenyyttä ei ollut vielä saavutettu. Monet asiantuntijat ja kansalaiset, kuten minä, näkivät Naton jäsenyyden mahdollisena ratkaisuna turvallisuushaasteisiin, erityisesti Venäjän toimien vuoksi. Totesin haastattelussa, että Suomi tulee liittymään Natoon, se on vain ajan kysymys. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta jälkiviisaus on hyvin suosittu taiteenlaji Suomessa. No, ennustukseni toteutui ajan kanssa ja siitä voin olla iloinen, että olemme nyt Naton täysivaltaisia jäseniä. Tänään tiedämme, että Venäjä on suurin uhka koko maailmalle, koska he ajavat uutta maailmanjärjestystä, joka nostaisi Venäjän arvostusta maailmalla. Siihen he ovat käyttäneen valtavat määrät rahaa ja sotkeutuneet useiden maiden vapaisiin vaaleihin jakamalla disinformaatiota ja pelkoa.  

Naton merkitys turvallisuuspolitiikassa

Nato (Pohjois-Atlantin liitto) on sotilaallinen liittouma, joka perustettiin vuonna 1949. Sen keskeinen periaate on kollektiivinen puolustus, mikä tarkoittaa sitä, että hyökkäys yhtä jäsenvaltiota vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan (artikla 5). Tämä periaate on ollut tärkeä tekijä monille Euroopan maille niiden turvallisuusstrategioissa.

Suomelle Natoon liittyminen olisi merkinnyt sitoutumista yhteisiin puolustusvelvoitteisiin ja tiiviimpää yhteistyötä muiden länsimaisten maiden kanssa. Erityisesti Venäjän aggressiiviset toimet Ukrainassa vuodesta 2014 alkaen ovat herättäneet keskustelua siitä, kuinka tärkeää on vahvistaa omaa puolustusta ja liittolaisuutta. Suomen liittyminen Natoon toi Venäjälle 1300 km lisää Natorajaa, vaikka Putinin tarkoitus oli luoda oma turvallisuusvyöhyke kaikille rajoilleen. 

Venäjän uhka ja sen vaikutus Suomen turvallisuuspolitiikkaan

Venäjän toimet Itä-Euroopassa ovat vaikuttaneet merkittävästi Suomen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Esimerkiksi Krimin valtauksen jälkeen monet suomalaiset poliitikot ja asiantuntijat ovat korostaneet tarvetta arvioida uudelleen maan puolustusstrategiaa. Venäjä on nähty potentiaalisena uhkana, mikä on saanut monet pohtimaan Naton tarjoamaa turvaverkkoa.

Suomessa on kuitenkin myös voimakkaita ääniä, jotka varoittavat Natoon liittymisen mahdollisista haitoista. Jotkut pelkäävät, että jäsenyys voisi johtaa jännitteiden lisääntymiseen Venäjän kanssa tai jopa sotilaallisiin konflikteihin.

Nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Vuoden 2023 aikana Suomi teki historiallisen päätöksen liittyä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa. Tämä päätös perustui laajaan kansalliseen keskusteluun sekä muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen Euroopassa. Liittyminen Natoon tarjoaa Suomelle uusia mahdollisuuksia puolustuksen kehittämisessä sekä tiiviimmän yhteistyön muiden jäsenvaltioiden kanssa.

Defence Cooperation Agreement (DCA) on Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus, joka tuli voimaan 1. syyskuuta 2024. Sopimuksen päätavoitteena on sujuvoittaa maiden välistä yhteistyötä kaikissa turvallisuustilanteissa, vahvistaa Suomen turvallisuutta sekä edistää Suomen Naton jäsenyyden velvoitteiden toimeenpanoa.

Sopimus allekirjoitettiin Washington DC:ssä 18. joulukuuta 2023 puolustusministeri Antti Häkkäsen ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinkenin toimesta. Eduskunta hyväksyi sopimuksen 1. heinäkuuta 2024, ja tasavallan presidentti hyväksyi sen 5. heinäkuuta 2024.

Kansainväliset suhteet ovat jatkuvasti kehittyviä ja entistä monimutkaisempia. Vaikka Suomi on nyt virallisesti Naton jäsen, keskustelu siitä, kuinka hyvin maa pystyy integroitumaan liittoumaan ja miten se vaikuttaa suhteisiin Venäjän kanssa jatkuu edelleen.

Yhteenveto

Olin oikeassa siinä, että Suomi liittyi lopulta Natoon; tämä päätös heijastaa laajempaa ymmärrystä siitä, että kollektiivinen puolustus voi olla ratkaiseva tekijä kansallisen turvallisuuden kannalta erityisesti Venäjän kaltaisten suurvaltojen uhkien keskellä. Nämä uhat vain laajenevat, eikä Venäjä ja Putin usko muuta kuin pelotteita ja sotilaallista voimaa. Tulemme vielä kokemaan, että Venäjä testaa Artikla 5:n toimivuutta tunkeutumalla Lappiin tai Ahvenanmaalle heti kun se kokee olevansa valmis yhteenottoihin Naton kanssa.